Vaipattomuus kiinnosti jo O:n vauva-aiakana, mutta siihen ei muka silloin ollut aikaa ja energiaa... Nyt kun sitä aikaa ja enrgiaa on niiiiiiim pal enemmän, niin sitä M:n kanssa koitan opetella. Ehkä kyse on kuitenkin enemmän lapsen kunnioittamisesta kuinajasta ja energiasta. Lisäpotkua antoi Voima-lehden arkistosta löytynyt juttu:

"”Iih, nyt vauva pissii taas hoitopöydälle... ja nytpä taisi tulla kakkakin”, saa moni äiti todeta joka kerta vaihtaessaan pikkuvauvalleen vaippaa. Ilmiö on helppo kuitata ajattelemalla sen johtuvan viileän ilman osumisesta vauvan peppuun.

Intialainen, kiinalainen tai kenialainen äiti tulkitsisi tilanteen toisin. Hänen mielestään vauva on vain niin fiksu, ettei se mielellään likaa ihoaan vasten olevaa materiaalia. Niinpä hän tekee tarpeensa heti, kun saa tilaisuuden suihkaista ne kauemmas itsestään.

Nykyaikainen länsimainen äiti on tottunut ajattelemaan, ettei lapsi tiedosta vessahätäänsä eikä hallitse rakkoaan tai suoltaan ennen taaperoikää. Suurimmassa osassa ei-länsimaisia äitejä moinen ajatus kuitenkin herättäisi säälinsekaista huvittuneisuutta. He tietävät, että vauva viestittää hoitajalleen vessahädästään – aivan samoin kuin hän viestittää nälästä, kivusta, väsymyksestä tai läheisyydentarpeesta. Kysymys on vain siitä, osaako hoitaja tulkita viestit ja kuinka nopeasti hän vastaa niihin.

Kenialainen äiti tietää kokemuksestaan, että vastasyntynyt oppii muutamassa päivässä tekemään tarpeensa aikuisen antamasta merkistä. Tällä tavoin vauvat säilyvät lähestulkoon kuivina ja puhtaina öin ja päivin. Kenialaisilla äideillä ei siis juuri ole vaipoille tarvettakaan.

Meidän korvissamme tämä voi kuulostaa ihmeelliseltä. Kuitenkin vauvojen kyky vessaviestintään ja kuivaksi oppimiseen jopa ensimmäisenä elinvuotenaan tunnettiin meilläkin vielä muutama sukupolvi sitten. Arvo Ylppö kuvasi 40-luvulla julkaistussa tutkimuksessaan käytäntöä, jossa äidit pissauttivat ja kakkauttivat vauvaa säännöllisesti sanomalehden päälle."

En nyt koko artikkelia kopioi. Mutta siis se ajatus että lapsi ei vaippaa tarvitse, vaan vanhemmat, on nyt voimistunut kovasti. Eikä se vaippojen pyykkääminen parasta ajanvietettä kuitenkaan ole ;-) Polttolaitokselle en vauvani jätöksiä mielelläni lahjoita.

Alku meillä meni kohtuullisesti, M pissasi lavuaariin ja silloin tällöin oli vaippa jo kuiva. Sitten tuli rajusti takapakkia kun lamaannuin täysin kolmeksi viikoksi, hyvä kun sain vaipan vaihdettua muutaman kerran päivässä. Nyt aloitetaan taas ikäänkuin alusta. Ja tarkoituksellisia vahinkoja tulee. Ja isompiakin, nimittäin M tyytyväisenä kakkasi olohuoneen matolle kun oli möngertänyt itsensä pois alustan päältä seureatessaan mun ja O:n touhuja. Joo, mä tiedän et mun pitäis seurata M:a silloin kun se on vaipatta että oppisin. Mutta en vaadi liikaa itseltäni. Tällä hetkellä mulle riittää että se on mahdollisimman vähän aikaa märässä vaipassa, ja muuten saa tulla vaikka 50 pyyhettä pissaan päivässä.

Nyt täytyy hakea matto sisään kuivumaan (ah ihana mäntysuovan tuoksu, ja hyvää se sille matolle vaan teki).