Kävin tänään kirjastossa, ja nyt mua odottaa monta kirjaa, joihin haluaisin uppoutua. Mutten ehdi. Sain Taavi Soininvaaran uusimman, sen kirjat ahmisn yleensä parissa yössä. Nyt olen vaan niin väsy, etten tiedä milloin uskallan aloittaa. Ja sit löysin hieman sisustusaiheesta (kun haluaisin toimivamman ja harmonisemman ratkaisun kuin se mistä muutettiin), ja tietty vanhemmuudesta ja kasvusta. Onneksi siippa oli mukana, etten rohmunnut koko hyllyllistä vanhemmuutta käsitteleviä kirjoja. Sain käsiini vielä Tyylikkään köyhäilyn taito -opuksen. Olis ihanaa kun olis joka päivä vaikka tunti aikaa lukea. Tai mulla oli, mut nyt M on sellainen iltakukkuja ja -kiekuja etten tosiaan pysty lukemaan mitään. Ja sit kun se puolenyön maissa simahtaa, niin aika valmista kauraa olen itsekin. Lohduttaudun sillä, että kyl lukeminen ja iltatissittely varmaan jossain vaihees taas luonnistuu. Lukeminen on mun henkireikä, siks on kovat vieroitusoireet kun en pysty ja jaksa lukea. Tai no voisin kai lukea, kun M tutkii lattialla soittimia, mut kirjoittaminen on helpompi keskeyttää kuin lukeminen. M:lla on taito saada esineet just niin kauas itsestään ettei yltä, ja sit ottaa pattiin.