Mutta kun blogin yksi tarkoituksista on laittaa kuulumisia niille keitä en usein näe, tai keiden kanssa en ehdi spostitella, niin laitan lyhkäisesti kuulumisia. Tai siis listaan mitä kaikkea on taas tehty. Mä vannon olemisen autuuden nimeen, mutten osaa olla. Johtuu ehkä siitä, että tää nyt ei kuitenkaan ole ihan koti, vaan tilapäinen koti. Ja täällä on kauhea sotku. No missäs vaiheessa ehtis siivota kun ei juuri ole kotona. Tai sit kun on, niin ei kyllä jaksa tai raaski siivota.

Perjantaina käytiin katsomassa Housut Myyrälle tanssisatu. O oli ihan tohkeissaan, ja M:kin viihtyi. Myyrä on ihan hurjan tärkeä O:lle, ja nyt hän sai vilkuttaa myyrälle esityksen jälkeen. Ja pellavat tanssivat ja soittivat! Ja mä jaksoin myös keskittyä (läsnä)olemiseen, ja nautin esityksestä.

Launataina mentiin Askaisiin mökille, ja juhlistettiin anopin syntymäpäivää. Käytiin metsässä puolukassa ja sienessä, M killitteli kuusia kunnes nukahti. Sain piirakkamarjat... kunhan ehtis leipoa ;-) Oli sateinen päivä, mutta ihanaa et silti lähdettiin. Siis ettei ole niin et mökillä ja metsässä käydään vain kun aurinko paistaa ja kaikki olosuhteet on parhaat mahdolliset. Lapsia se sade haittaa yhtään, turha siis opettaa sitä niille omalla esimerkillään. Ja koin saavani yhteyden itseeni lapsena, kun silloin mä olin suunnilleen ainoa joka ei ollut sokerista ja leikki pihalla säässä kuin säässä.

Sunnuntaina ulkoiltiiin O:n kummitädin kanssa. Ja illalla päästiin kesätauon jälkeen Lasten liikunnan ihmemaahan. O pomppi pomppumatolla ja M kikatti  laidalla. O painalsi laidasta laitaan ja ihmekös et kuukahti illalla ihanan nopsaan.

Tänään oltiin Mammakeitaalla ja nautittiin. M rakastaa vauvamuskaria! Niin kyllä minäkin. Ja sieltä käveltiin omakotitalolle. Remppa etenee, maali haisee. Siellä on niin puhtaanvalkoiset seinät, ettei me voida sinne muuttaa kun sotketaan kaikki. Olis pitänyt ottaa joku likaisenharmaa jo valmiiksi ;-) Kun nyt timpuri ehtisi paikalle, ja me ostamaan listat ja lisää vaneria, niin yläkerta olisi sitämyöten valmis. Sitten portaat ja kaiteet ja portit ja keittiön lattia, ja ja ja. Mä keksin tuhat ja sata asiaa, mitä vois laittaa ja miten. Mut johonkin on laitettava raja. Tai no, rahat kun loppuu, niin ne loppuu. Eli eilen. Pankki uskoo meihin varmaan vielä pari viikkoa. Muuttaminen ei kyllä yhtään innosta, mut kotiinpääsy sitäkin enemmän. Vaikka toisaalta, Yo-kylässä on hyvä olla, tänne on muuttanut tärkeitä ihmisiä. No ei ne onneksi kauaksi jää. ;-)

Tähän lähinnä päiväkirjatekstiin kului aikaa 15 minuuttia ja puoli litraa jäätelöä. Nyt pari jooga-asanaa et saan unta selkäni kanssa. HAastavaa se on koska mulla on suunnattomia vaikeuksia keskittyä edes vartin verran siihen mitä teen. Eli rentoutumiseen ja venymiseen. Hellittämiseen.