Sunnuntaina kotipihassa oli eläinten päivä. Kuusen alla ylipitkässä heinikossa nukkui siili ihanana pallona. Ihailtiin sitä koko perhe, ja valokuvattiinkin tietty. Nyt en ole uskaltanut tarkastaa nukkuuko samassa paikkaa, hellin ajatusta siilin unista pihallamme. Toinen, vähemmän iloittu, vieras juoksi pihan poikki. Iso, paksu, pitkähäntäinen rotta. Ihan jalkojen edestä luikahti naapurin pihalle. Toivottavasti se oli joku karannut lemmikkirotta ja joku lemmikki- tms kissa pistelee sen suuhunsa pikaisesti ja hyvällä ruokahalulla. Mun sympatiat on  varattu siileille.